Kahdeksas luukku ja kiltteyden ylistys

Mikä huikea sää! Aurinko paistaa. Tänään on ihan pakko lähteä ulos ja keräillä vielä joulukoristemateriaaleja. Siinä ne sitten muovikassissa odottaa joulunpyhien yli, että esim. tapaninpäivänä ehtii jotain askartelemaan... Tässä mukana jotain nyt aamusta otettuja sääkuvia.

 Tätä ei ole nähty juuri Espanjan matkan jälkeen... aurinko!

Mutta ensin pieni joulukertomus: Olipa kerran pieni poika - tai ei siitä nyt ole kovinkaan kauan ja aika pieni se poika on edelleenkin. Poika oli saanut sekä syntymäpäivälahjaksi että hyvästä koenumerosta vähän omaa rahaa, yhteensä peräti 20 euroa. Poika pääsi äidin mukana erääseen lähikaupungin suureen kauppakeskukseen ja siellä pojan erityistoiveena oli päästä ihan OIKEAAN lelukauppaan. Täällä korven keskellä kun lelukaupat on aika harvassa.

 Eikä ole pelkkää harmaata - on myös punaista ja vihreää

(minä vaan en väsy tämän saunan kuvaamiseen eri valaistuksessa)

Poika viihtyi lelukaupassa hyvän tovin. Sillä aikaa äiti viihtyi kangaskaupassa, astiakaupassa, askartelukaupassa, rautakaupassa, vaatekaupassa... Hyvien matkapuhelinyhteyksien ansiosta äiti ja poika kuitenkin löysivät toisensa kauppakeskusken vilinästä. Äidin yllätykseksi poika ei ollut ostanut mitään lelukaupasta vaikka siihen oli mahdollisuus.

Näistäkin voisi askarrella jotain kukka-asetelmiin

Parivaljakko jatkoi kiertelyään ja niin vain sattui eteen kauppa, joka jo ulkonäöllään houkutteli pojan sisälle (somistajan onnistunut työ palkittiin). Siellä ystävällinen myyjä kohdisti tervetulotoivotuksensa nimenomaan POJALLE ja kyseli häneltä, että "etsitkö jotain erikoista ja voinko auttaa?". Niinhän siinä sitten kävi, että myyjän kanssa löytyi jotain kivaa - ja poika päätyi käyttämään omista rahoistaan 13 euroa joululahjaan - siskolle.

Ennenkuin aurinko menee pois, on juotava

glögit "kreikkalaisessa kahvilassa"

Koska joulu on ihmeiden aikaa eikä yllätys menisi pilalle, en kerro enempää. Mutta varsin liikuttuneena seurasin tätä toimitusta ja totesin että on lapsella suuri sydän. Lelukaupassa taatusti oli jotain kivaa, minkä hän olisi halunnut itselleen, mutta antamisen halu voitti.

Kotimatkalla käytiin mm. seuraavanlainen keskustelu:
- Äiti, onko meillä paperia?
- Minkälaista?
- Semmosta mihin voi kirjottaa.
- On, mihinkäs tarviisit?
- Kirjotan joulupukille toivelistaa.

On varmasti vaikeaa olla pieni. Joulupukin olemassolosta käydään pienessä päässä kovaa taistelua.

- Lady of the house