Kah - joko se on kahdeksastoista kurkkaus?

Viikon päästä jouluaatto on jo ohi. Miten mukavaa. Sitten saa hetken huokasta. Jotenkin tämä kaikki jouluhöösäys tähtää siihen aattopäivään ja aterioinnin yltäkylläisyyteen - sitten kun on syöty, niin hässäkkä loppuu ja varsinainen joulu alkaa. Pitäisikö siis tämä aattoillan ylenpalttinen ateria siirtääkin jo aatonaatolle, niin itse jouluaattona voisi jo oikeasti huilia?

Tämmöinen liikennemerkki tupsahti eteen pari viikkoa sitten 

Juva - Rantasalmi -välisellä pikkutiellä. Aika osuva. 

Noita voisi ripotella pitkin pirttiä muistuttamaan että "hiljennä välillä".

Toisaalta, nyt olen selvittänyt sen, että miksi äidit ovat niin väsyneitä jouluna: kinkku! Kyllä, se riivatun kinkun paisto se väsyttää. Havainnollistan esimerkillä: tänä vuonna jouluaattohan on torstai, eikö? No, meillä se tarkoittaa sitä, että kinkkua täytyy alkaa paistaa jo MAANANTAINA. Siinä se uuni huutaa täysillä kolme päivää ja tottakai sitä pitää vahtia yöt läpeensä. Miksikö? No, kun ohjeessa SANOTAAN, että ensimmäiselle kilolle 1,5 h ja seuraaville kiloille 1h/kg. Ja minä kuitenkin painan sen 70 kiloa...

 Näin mahtava maisema oli kun menin työreissulle Kuopioon. Kuva on

otettu Oravikosken liepeillä n. klo 09 jälkeen. 

Täällä on satanut jo "kolmas lumi"

Eilisen kohokohtia oli lounas työkaverin kanssa ja jälkkäriksi piparkakkulatte. Loppupäivänä pukkasi maailmanlopun kiire, väsy, nälkä ja kiukku yhtäaikaa. Myöhemmin illalla kotona sähkökatko ja pääsulakkeen palaminen. Ei naurattanut.

Mutta jospa se tänään naurattais, viikonloppu on ovella. Jääkiekossa naisten Suomi - Ruotsi maaottelu pelataan täällä vähänniinkuin kotihallissa. Sitä sankoin joukoin seuraamaan.

- Lady of the house