On sitä tehtykin. Kirjanpidon mukaan jo reilu parisataa tuntia! Ihme on, jos siihen ei jo valmista synny. Esittelen lyhyesti keittiön väliseinäprojektin.
Tämä oli lähtötilanne. Ihan reilu väliseinä ylös kattoon asti ja siinäkin vielä yläkaappi - joka tässä nyt on jo otettu pois. Välitön visioni oli, että tuo tuosta pois... ja sehän lähti!
Sitten alkoi hienosäätöleka toimia ja seinänpätkä hajalle. Ihan kelvollisesti tiilenpalat irtosivat eikä loppuseinäkään lähtenyt kaatumaan. Seinän sisällä kulki parit sähköjohdot, joille keksittiin uusi sijoittelu. Joistakin asioista on sähkömiehen kanssa ollut eri näkemyksiä, mutta olemme selvinneet ilman suurempia ristiinkytkentöjä.
Huomaatteko kauniin, alkuperäisen 70-luvun vihreän värin? Juu... ei tule muuttumaan :)
Irroitetut tiilet tulivat uusiokäyttöön ja niistä muurasin pikku lisäpätkän tähän jatkoksi. Korkeutta piti hiukan miettiä... tuohon muuratun osan päälle on tarkoitus laittaa vielä kerros lasitiiliä. Sitäpä siinä mietinkin, että kun olohuoneen puolella oleilee ja JOS on sattuneet tiskit jääneet tiskaamatta, niin ne lasitiilet siinä sitten sopivasti peittää ikävän näkymän...
Tähän nimenomaiselle paikalle tulee sitten alakaappi, työtaso ja minun leivontapisteeni, jossa loihdin mitä mielikuvituksellisimpia suolaisia ja makeita herkkuja kylään piipahtelevalle laajalle ystäväpiirille.
Omin pikku kätösin tehtyy muuraustyö on edelleen pystyssä ja suorassa. Tässä jo tasoitekin on pinnassa. Ja alakuvassa koko komeus on saanut maalia pintaan. Tuli siitä avara ja valoisa, eikö? Ja tarkkaan kun katsotte niin ne sähköjohdot kauniisti pilkottaa uuden kattomateriaalin välistä. Odottaa persoonallista valaisinta.
Vielä viimeinen silaus ja Mariskoolit hyllyyn.
-Lady of the house
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen