Mikä se semmoinen maalaistalo on, jossa ei ole majaa? No ei ainakaan "majatalo"... (hehehe, ontuvien vitsien finalisti). Mutta kun lapsilla on puussa maja, niin mammalla on maja maassa. Tai tässä vaiheessa vasta aihio sireenimajasta.
Vanhaa sireenipuskaa oli joka tapauksessa syytä karsia, niin sitten ajattelin että miksipä ei karsisi niin, että siitä tulisi maja. No, hommahan lähtee aina lapasesta - eli tässä tapauksessa majasta tulee aika iso...
Tästä tilanteesta lähdetään. Hyvin korkeat ja hyvin vanhat sireenit kasvavat napakasti pöheikössä. Seassa pari kärsinyttä kirsikkapuuta, jotka tukehtuvat sireenien puristukseen. Siispä moottorisaha soimaan ja maata myöten nurin.
Siinä on jo ensimmäinen osio nurin. Kyllä sitä lähti mutta oli ne sireenit jo huonossa kunnossa. Latvuksessa oli vielä vähän elämää, mutta muuten aika kuivakoita runkoja. Ja kun ne kaikki mahdolliset tulevat kukkaset ois siellä korkeuksissa, niin ei niitä saa edes maljakkoon. Reunoille jätin vielä semmoisia 1,5 m - 2m korkuisia nuoria taimia. Siitä ne ehkä tuuheutuvat ja pikkuhiljaa kauniisti kaartuvat majan katoksi...
Tässä nyt kaksi pusikkoryhmää kaadettuna, oikealle jäi pari kirsikkaa, etuosassa on kyllä aukeaa, että tähän majaan pääsee edes sisälle. Pohjalle vein jo haravoituja lehtiä tasoittamaan tuota maata. Sitten ruohonleikkuujätteet ja multaa lopuksi tasoittamaan koko komeus. Toiveissa on, että majan pohjalle aikanaan tulee samanlainen sammalmatto kuin ympäristössäkin on. Sitten majaan pari pikkutuolia ja pöytä - siinäpä oiva päiväkahvipaikka kukkahattukutsuille.
Illan viiletessä roskat poltettiin nuotiolla...
......ja kyljykset grillissä.
Viikonlopputouhuihin tähdätessä
-Lady of the house
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen