Luppaisko vaiko eikö luppais...

Noniin, nyt minä oon miettiny! Hirmu hyviä ideoita sain noitten tinanvalamisten myötä. Että vois tehä sitä ja tätä ja tuota vois jättää tänä vuonna jopa tekemättäkin.

No ihan ekaksi, voisin vähentää vaikka kahvin juontia. Yksi kuppi päivässä riittää. Paitsi jos on ulkomailla ja siellä on herkkukahveja.

 Pikku-A:n tinassa on selvä jääkiekkomaila. Eli pelejä on tiedossa!

(Ja äidillä makkaranmyyntiä ja kahviovuoroja)

Oma tina on ihan selvä purjevene. on se! Vaikka mitenpäin kattois.

 

 Tuosta omasta tinasta tietenkin lupaan, että voisin vaikka matkustella. Se syksyinen vuorotteluvapaa Espanjassa ei ole ollenkaan hullumpi ajatus. Vain toteuttamista vailla. Siellä voin viettää jopa joulunkin. Jos menee Espanjaan, niin ei kyllä kannata luvata vähentää punaviinin juomista... Myöskin joku ulkomainen suurempi urheilutapahtuma olisi sellainen, minkä voisi käydä katsomassa. Tämä tulee mieleen juurikin kun katsoo Tour de Ski - hiihtokilpailua. Muutenkin patikointi Alpeilla ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Näin hieno iltarusko näkyi täällä eilen 2.1. ja luntakin on tullut jo hitunen.

Päivä alkaa selvästi pidentyä. Tai sitten kuvittelen vaan... ei tämäkään

mikään ILTArusko ollut - iltaPÄIVÄrusko ennemminkin.

Annoin itselleni joululahjaksi uuden kameran. Sillä saan siis nyt parempia kuvia tänne blogiin ja parempia kuvia muutenkin. Semmoista voisi yrittää tulevan vuoden aikana, että vihdoinkin järjestelisi - tai ainakin aloittaisi - noita vanhoja kuvia kansioihin. Tilanne pääsi iso-A:n ristiäisten jälkeen hallitsemattomaksi. Ja niistä ristiäisistä on jo reilu 13 vuotta. Hohhoijaa (on se muuten jo iso poika ja äitiäänkin pitempi! Jalka numeroa 43...).

Ja hommaan nyt sen kirpparipöydän ja vien turhat vaatteet kierrätykseen! Ei tule enää uusia lapsia, joten pikkulasten vaatteet on todellakin jo turhaa komeron täytettä. Luistimia ja monoja on yhden urheilukaupan verran... ei sovi enää kenellekään.

Kirjoitan kirjeitä. Oikeita käsin kirjoitettuja. Tämän keksin, kun sain kummitädiltäni oikein joulukirjeen. SE OLI IHANAA! Kirjoitanpa siis ainakin kaikille kummilapsille tänä vuonna ihan kunnon kirjeen (ja tässä kohdalla kummilapset ajattelee, että "sujautappa täti sinne satanenkin mukaan...")

 Pakkastakin paukahti sen verran, että jäälyhtyjen teko on ajankohtaista.

Olipas siinä lupauksia jo monta. Eikä nuo huonoja ole ollenkaan. Katotaan miten ämmän käy.

Huomenna töihin ja siitä se vuosi sitten taas lähtee käyntiin.

- Lady of the house