perjantai 21. elokuuta 2015

Pussitan ja pakastan, pussitan ja pakastan...

Kesä tuli sittenkin! Ehkä saamme vielä elää...

Mukavaa kun iltaisin on vielä lämmin ja aurinko paistaa. Ehtii marjaan. Ja niitähän ON! Sisäinen säilöäjäni on päässyt irti ja pakastin pursuaa kohta yli äyräiden. Ei se mitään. Eipähän tarvii vitamiinipurkilla käydä. Ja jos tauti iskee, niin 17 litraa keitettyä marjamehua taatusti auttaa. Tai ainakin pissittää...

Laiska töitään laskee, mutta kehunpahan vähän tekemisilläni:

 Mustikoita...

 ...vattuja...

 ...mustikoita ja vattuja...

 ...mansikkahilloa.

 HILLOOOO....
(vain letut puttuu) 

 ...mustaviinimarjoja.

 Tämä on herkkujen herkku: Rommiruukku.
Rommikin on saksasta saakka kannettu,että ei
IHAN JOKA MÖKISSÄ ole tämmöistä...

"Kanttarellukka"


Tänään elettiin "kuin viimeistä päivää" - lähinnä viimeistä hellepäivää. Kas, kun ei koskaan tiedä mikä näistä on tämän vuoden viimeinen. Vesi oli ehkä lämpimintä koko kesänä ja olkapäille tarvitsi jopa aurinkorasvaa. Joka ainoan D-vitamiinitipan otan, minkä vielä voin.


"Nyt me selviämme talven yli", Muumimamma sanoi ja sulki hillokellarin oven.


-Lady of the house

1 kommentti:

  1. Samat on työkuviot mammallakin tuolla työsaralla. Nuorempana pystyt nopeammin haalimaan marjoja vakkaan kuin meikäläinen esim. vattuja. Kaunis kiitos hillopurkeistakin.
    s-Ls

    VastaaPoista

Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen