Permanto-liikkeitä

Edistystä tapahtuu! Vieraitakin on tulossa... eli niitä kavereita SITTENKIN vielä on. Tosin näille vieraille ei saata aivan vielä sauna valmistua kylpykyntoon - ellei sitten uurasteta yötä päivää. Ja saunoa varmaan voi ihan kynttilänvalossa ettei niillä sähköillä nyt niin väliäkään.

Lattiat alkaa olla jo paikallaan. Muutama lauta vielä tässä odottaa paikkaansa, hankintavaiheessa laskelmat pettivät sen verran, että piti tehdä toinen hankintamatka kaupunkiin lisälautoja hakemaan. Noh, sitten sitä listoitusta on jäljellä kuitenkin aika paljon. Mutta tässä lattian eri vaiheita (jotka on otettu tässä marraskuun kuulassa ja kirkkaassa valossa).

 Löylyhuoneen lattia on siis käsitelty sillä "liimalla" ja se näyttää tältä. Tosin enimmäkseenhän sitä ei juuri sitten näy, kun mietin jonkinlaisia puuritilöitä vielä tähän päälle. En vaan tiedä oikein että minkälaisia...

 

 Pukuhuoneen lattia on rakennettu siten, että siellä on alla se betonivalu, sitten päällä on tällaisia uretaanieristelevyjä joihin on upotettu koolaukset lattialautoja varten. Tila ei ole iso, mutta oma hommansa on siinäkin. Menetyksiä ei ole kuin yksi peukalo verillä noiden levyjen ohentamisen yhteydessä...

Tässä sitten näkymä toiseen suuntaan, eli sisäänkäynnin puoleen. Tuulikaappiosa se vasta onkin pieni, nippa-nappa neliön verran. Mutta tarpeellinen: enin kylmä jää siihen koppiin ja siihen jätetään takit ja kengät. Tähänkin neliön tilaihmeeseen olen ideoinut loistavia ja ennennäkemättömiä sisustusratkaisuja perintötavaroista.

Ja kuten huomaatte, olen joutunut uhraamaan myös pölynimurin rakennuskäyttöön. Kiltti Joulupukki, tuo minulle uusi pölynimuri... (ehkä en jaksa odottaa jouluun asti, vaan annan itse itselleni ISON ja KOVAN paketin)

Ja tässä jo uutta lautaa paikallaan. Nättiä.Oikeanpuoleiseen kuvan välikköön tulee vielä väliovi.

Olen muuten jo aloittanut jouluvalmistelut: siivosin pikkuvessan (vajaa 2 neliötä)! Enää vajaa 300 neliötä jäljellä... Sitten sytyttelin kynttilöitä sisään ja ulos, vähän kaardemummaa uuniin ja löysin parikymmentä kappaletta vanhoja joululehtiä. Voi ihanuus! Ellen muuta jouluvalmistelua ehdi (lue:jaksa), niin voin aina olla siellä puhtaassa vessassa lukemassa noita jouluehtiä...

Pikkujoulukevennys: meillä perheen pienimmät eivät tällä hetkellä ole AIVAN parhaita kavereita keskenään. Iso-A totesi eräänä iltana iltapalalla pikkuveljestään että "Minusta pikku-A on tosi ärsyttävä. Voitas antaa se jouluks jollekin köyhälle perheelle..." :) Näin iloisissa ja odottavissa tunnelmissa pienempi pelkää hysteerisenä että koska se äiti alkaa häntä paketoimaan...

- Lady of the house