Minä pidän kivestä

Kun sauna on soma, terassi vielä somempi, niin alkaa se tsehovilaisen villi ympäristö hieman haitata mieltä. Siispä lapio käteen ja hommiin. Neljän viikon kesälomalla saa ihan kohtuullisia aikaan kun ei makoile eikä pidä käsiä taskussa. Ja kuvista näkee ettei se sää nyt NIIN huono ollut...

Tässä kuvia lähtötilanteesta. Alue oli täynnä villiintyneitä kirsikkapuita, marjapensaita ja kiviä. Nämä raivattiin jo silloin kun itse saunaa alettiin ehostaa. No eipä ollut kamera juuri silloin käsillä...  Näitä kuvia otettaessa puut on kaadettu, ala kynnetty, kirsikan juuret revitty, kynnetty lisää, karhittu ja kiviä viety melkoinen kasa.

 Tämä saunan vieressä oleva kuusi on kuin onkin vielä saatu säästettyä...

Niin ja onhan se terassi tuolla jo valmiina.

 Muotoilua varten paikalle tuotiin täyttömaata varmaan 10 traktorin kauhallista.

Nämä on toisesta pellosta, ei lisäkustannuksia.

Ihan ensimmäisenä aloitin tehdä kuusen juureen kivipengerrystä. Niitä kiviä kun oli. Ja ajattelin että tuohan se siihen vähän ilmettä ja rytmiä. Alle juurimattoa. Tässä vaiheessa sitä juurimattoa olisi kannattanut levittää ihan reilusti, koska työ edetessä hieman muuttui ja "laajeni". Sikäli ei yllätys että minun tekeleissä yleensäkin edetään "männessä näkköö" -periaateella. Jos alkaisin rakentaa taloa, niin se tuskin menisi piirrustusten mukaan...

 No, sitten minä niitä kiviä kantelin ja vääntelin ja pyörittelin. Naapurin isäntäkin kävi aina välillä kuopan reunalla tupakoimassa ja päätään pyörittelemässä että "kaikkee sitä näkköö!". Tässä yläkuvassa muuri on jo selkeästi muotoutunut. Sitten lisäsin juurimattoa, koska keksin että saunalta on kiva päästä ns. puhtain jaloin terassille - siispä  teen lisää kiveystä.
 

 Siksi sitä juurimattoa olisi alussa kannattanut levittää ihan reilusti ettei tuohon mattojen väliin olisi nyt jäänyt saumaa, josta innokastakin innokkaampi voikukka kyllä puskee esiin. Ylimääräisen kun voi aina leikata pois.

Juurimaton päälle hiekkaa ja siihen pihalaattoja. Nämä laatat jäivät yli yläpihan terassin teosta. Tässä vaiheessa ei siis lisäkustannuksia (paitsi sitä juurimattoa piti ostaa n 30 eurolla).
  

Hyvin alkanut laatoitus tyssäsi siihen kun laatat loppuivat kesken! ÄH! Piti lähteä vartavasten kaupunkiin ostamaan lisää. Ostin 25 laattaa lisää, n 2 euroa kpl - ei siis vielä konkurssia.

 Laitoin laattoja tuohon terassin lyhyellekin sivulle, että siinä voi istuskella, jalat laatoituksella ja grillata makkaraa. Terassille nouseva porras on vanha saunajakkara, josta pätkittiin jalat ja päälle laitettiin uusi kerros yli jääneistä kestopuulaudoista. Ei lisäkustanuksia.

Siinäpä se alkaa jo hahmottua. Laatoituksen yläpäähän tein parista laattakivestä portaat. Tuohon laatoituksessa olevaan "mutkaan" pitää vielä leikata sopivat palaset. Kivimuurin päälle tulee mansikkaa ja vähän kivikkoreunuskasveja. Mansikat siinä jo odotteleekin istuttamista. Laattojen sivuun reilusti hiekkaa, ettei multa tule suoraan laatoitukselle.

Ja näin! Kivimuuri valmis, laatoitus valmis, täyttömaat tasoitettu,

nurmisiemenkin istutettu. Grillikin sinne ilmestyi. 

Ja kaikki tämä ilman vatupassia!

Näteimmät pienet, pyöreät kivet pääsivät kivimuurin reunalle stressileluiksi.

Niinkuin näette, minä todellakin pidän kivestä!

- Lady of the house

Puukäsitöitä

On asioita jotka toistuvat vuodesta toiseen - halusi tai ei. Joulu, juhannus, syntymäpäivät, lomaraha, polttopuiden teko. Jotkut tekevät polttopuunsa hyvissä ajoin keväällä /alkukesästä. Minä teen silloin kun kerkeän. Jopa kesäkuun sateella. Talomme lämmitysmuoto on "lämpökäsitelty koivu". Kyllä siinä kuulkaa lämmin tulee moneen kertaan kun ne puut metsässä sahaa, karsii, kuskaa pinoon, sitten pilkkoo, pinoaa liiteriin ja loppuviimein talvipakkasilla kiertää loputonta kierrosta liiterin ja uunien välillä lykkäämässä pökköä  pesään. Nimim. lottovoittoa ja maalämpöä odotellessa.

Mutta tällä  viikolla on tämmöisiä puukäsitöitä tehty:

"Häshtäg" metsä

 " Harry Potter tekis varmaan vaan taikasauvaheilautuksen ja : "Pilkkomus pätkimys"

Mutta sitten oli ajatuksissa hetki joutoaikaa ja niinpä siellä syntyi loistoidea tämmöisestä tilataideteoksesta. Puut kun joutuu joka tapauksessa pinoamaan, niin miksi tehdä tavallista kun voi tehdä upean?

Kyllä tuli hieno. Olin tyytyväinen ja siirryin terassikahville...

...ja kun tulin takaisin...

 Eihän se kestänyt. Eikun uusi yritys. Ikkuna ei kuitenkaan mennyt rikki!

 Noniin! Johan alkoi aurinko paistaa puukasaankin.

Ja sitten taas muihin hommiin.

 Ei hel...

Onneksi tällä kertaa ikkuna-osio pysyi paikallaan eikä särkynyt. Ei muuta kuin uudelleen puuta pinoon (muista se lämpökäsittely - myös pinoajalla!). Nyt olin sen verran fiksumpi, että aiemmasta suunnitelmasta poiketen laitoin sinne välipuita. Ensin en laittanut, koska se ei visuaalisesti näyttänyt hyvältä. No, sitä ei kannattaisi aina miettiä niin.

 NYT tuli hyvä! 

Pientä somistusta vielä viereen, niin taas voi ohikulkijat tuijottaa, että mitäpä henkeäsalpaava se tuon mökin emäntä on TÄNÄÄN keksinyt.

Kyllä siinä kelpaa istuskella ja juhannusta viettää.

Kelit on olleet tasaisesti aurinkoa ja sadetta. Noin 10 min välein. Sateenkaarikin tuli tuohon näkyville ja sateenkaaren pää sattuikin somasti naapurin vanhaan hirsisaunaan. Eivät taida tietää, että se on aikamoinen aarre... (oikein syyhyttäisi päästä käymään siellä tutkimusretkellä)

Kahvikissa

Oikein mukavaa ja hukkumatonta juhannusta kaikille!

- Lady of the house

Vähän aikaa Paimion yössä

Kesän kohokohta on taas ohi. Venlojen ja Jukolan viestit on juostu Paimion pienipiirteisessä maastossa. Vaikka oma osuus ei tarjonnut suunnattomia kohokohtia (kuin siinä, että kaikki rastit löysin ja maaliin pääsin), niin tänä vuonna onnistuin rekrytoimaan kolme uutta Jukola-fania. Aiemmin lajista "ei niinkään kiinnostuneet" teatteriystäväni olivat innolla Jukolan yössä seuraamassa miten se kiiltomato siellä liikkuu. Hienoa! Ensi vuonna Lappeenrannassa. Mutta tässä vähän tämän vuoden tunnelmia:

 Venlat irti!

 Minä odottelin vielä omaa vuoroani. Tällä varustuksella.

 ...ja TAAS minä pääsin TV-kuvaan! Kamera niin rakastaa minua...

(ja kamera todellakin näyttää lisäävän sen 5 kg...). Ja ihan taas kärjen tuntumassa mennään (tosin kärki jo kolmannella osuudella ja minä leimaan kakkosen viimeisiä rasteja)

 Miehet odotuksella...

 ...ja sit lähti! Aina se on yhtä hienoa.

 

Pimeäksi kääntyi Jukolan yö. Ja kylmäksi.

Vielä on pakko kommentoida naapurimaan ihastuttavia perheenlisäysuutisia. Ruotsiin saatiin uusi pikkuprinssi ja kuulin uutisissa kerrottavan että : "Ruotsin prinsessa on synnyttänyt toisen lapsensa, pojan. Prinsessa Madeleine jaksoi raskauden loppuvaiheesta huolimatta osallistua vielä veljensä, prinssi Carl Philipin hääjuhlaan viime viikonloppuna". Hienoa!

En kuitenkaan voi olla ajattelematta, miten samantyyppistä asiaa olisi kommentoitu toisaalla vaikkapa n 70 vuotta sitten... "Karjalaisemäntä Nasti on synnyttänyt yhdennentoista lapsensa, pojan. Nasti jaksoi raskauden loppuvaiheesta huolimatta osallistua heinätöihin, ruokkia heinäntekoväen, hoitaa ne 10 edellistä lasta ja lypsää aamulla lehmät. Synnytyksen jälkeen Nasti joi kätilönä toimineen naapurin Marian keittämät "kouffit" ja lähti iltalypsylle".

Onnea Madeleinelle ja pisteet Nastille!

- Lady of the house

"Puutarhasuunnittelu Iines ja Impi"

On se hyvä ettei se "Huvila ja Huussi" -ohjelma sittenkään ottanut meitä kohteekseen, vaikka siihen hakeuduttiin! Veikkaan että itte tekemällä tuli parempi. Ja ainakin oman mielen mukainen. Tosin Huvilalle ja Huussille oltais oltu ihan liian kaukana... noita puutarhaohjelmia kun seuraa, niin on se aika etelä-Suomi-keskeistä. Luuleeko ne että Kehä III:n pohjoispuolella ei kasva muu kuin voikukka ja vaivaiskoivu? Täällä Savossa kasvavat myös kivet...

Vähän piti somistaa sitä terassia. Tällä tavalla:

Löytyi vielä vanhempaa materiaalia, eli kuva syksyltä 2014. Tässä mylläkässä visio on syytäkin olla selvä... muuten iskee epätoivo

Sitten tänä vuonna viime viikkoina laitettiin saunan takapihalle terassi. Tässä vaiheessa terassin perustamiskustannukset ovat olleet n 30 euroa. Se koostuu aluskankaan hinnasta. Hiekka on vanhasta kuormasta, pylväät vanhoja pylväitä ja terassilaudoitus on entisen talon pihalta käyttämättömäksi jäänyt terassilaudoitus.

Koska näkymä kylän valtaväylälle on varsin "antava", niin osa terassivieraista alkoi kaivata pientä näkösuojaa. MINUAHAN se ei haitannut, koska olen aina niin luontevasti esillä - myös saunan jälkeen. Mutta eikun toimeen: "Puutarhasuunnittelu Iines ja Impi" alkoivat naisten seipään karsintaan ja ennakkoperintönä hommatut heinäseipäät esille.  Ensin annettiin "tulta pyllyyn" eli seipäiden maan sisään menevät päät hiillostettiin nuotiossa pari päivää aiemmin (tämän jälkeen lämmitettiin sauna ja nautittiin hiillostuskuohuviinit) - tämä hiillostus kuulemma saa seipäät kestämään pitempään. On syytäkin, joka vuosi niitä ei vaihdeta.

 Tässäpä jo sopiva pätkä valmiina. Ihan "kahteen akkaan" tämäkin saatiin tehtyä. Pienet miehet olivat mukavasti juoksupoikina ja työnjohtajina.

 Sitten vielä aidan juureen muutama pensas - nekin siirretty toisaalta puolen pihaa (siis ei lisäkustannuksia), päälle kuorikatetta (haketuspaikalta kottikärryllä haettua, ei lisäkustannuksia) ja nyt odottelemaan kasvun ihmettä. Jotain köynnöstähän siihen voisi laittaa (kärhö, humala tms.), mutta katsellaanpa nyt vähän aikaa.

Terassin sisältä näkymä näyttää tältä. Päiväkahvit juotiin tässä ja samalla ideoitiin lisää: noihin seipäiden tappien reikiin voi laittaa sitten niitä tappeja, joihin voi syksyn tullen laittaa vaikka lyhtyjä. Voi niitä elokuisia rapujuhlia! Kyllä on tunnelmaa, ei puutu kuin tango ja täysikuu... Ja joku valopää tietysti alkaa miettiä että "kuka pystyy hyppäämään tuon seiväs aidan yli?!"

Mukana luonnollisesti terassikoirat Vappu ja Aava

Terassin siniset kukkalaatikot ovat eräästä  turvallisuusalan oppilaitoksesta hankittuja kaatopaikalle meneviä panoslaatikoita, maalia vaan pintaan - siis ei juurikaan lisäkustannuksia. Kukista jouduin maksamaan kun viimevuotiset pelakuut kuolivat kellarissa,

Ai mistäkö tulee Puutarhasuunnitteluyhtymämme nimi? Syntymäpäivillemme sattuneista nimipäivistä. "Impilläkin" on perinnöksi saatu hirsisauna... ei liene vaikea arvata,että sekin pääsee vielä peukaloidemme alle. Mutta ei tänä kesänä.

- Lady of the house

Terazza!

Ei kattoon ole syljeskelty, ei. Terassilla on oltu. Ja kelit ovat suosineet! Tässä ajankohdassa terassi on ollut vielä rakennusvaiheessa, mutta kyllähän siitä tuli "kylän komein". Vielä pientä koristelua ja viheriöivä nurmikko kylkeen, niin Suomen kaunein piha - titteli on minulla... Tällä tahdilla edettiin:

Tässä alkutilanne. Sauna on valmis, mutta pihapiiri aika rujoa ja alkoi jo kasvaa umpeen kaikenmoista rikkaruohoa. Vaikka vasta vuosi sitten tontilla kävi kaivinkone. Eikun lapiot santaan ja hommiin. Etualalla ollut pieni hiekkakasa siirrettiin ensin muualle uutta käyttötarkoitusta varten.

Ensin terassialueen kyntäminen, kivien keräys, karhitseminen, kivien keräys, tasoitus, kivien keräys... MISTÄ NITÄ OIKEIN TULEE? Joskus pienenä kun kerättiin kiviä pelloilta, niin oikeasti luulin että niitä kasvaa ja lisääntyy siellä maan uumenissa.Ja sitten kun se kivien keräys loppui, niin päätin etten ikinä enää kerää kiviä... No nyt olen kerännyt.

Tässä jo karhittu ja tasoiteltu. Ruohotuppoja, kirsikkapuun juurakoita ja niitä kiviä on noissa pikku kasoissa. Tässä tasoituksessa meni muutama päivä. Hyvin terapeuttista. Siinä suurimmat työuupumukset häviää kun kärrää kottikärryllä maata paikasta toiseen. Ja niitä kiviä.

Terassin paikka alkaa jo muotoutua ja tasoittua. Taustalla uskollinen palvelija "Metu". Metusta muistaakseni kerroin jo viime vuoden puolella. Vanha traktori, mutta niin näppärä tämmöisessä pikku tilassa. Ja minäkin osaan kytkeä sen perään eri työkoneita tarvittavan määrän.

Näin hyvin perustetulle alueelle olikin hyvä levittää aluskangas ja sen päälle sitten hiekkaa. Varmuuden vuoksi vielä kastelin tuon mulloksen rikkaruohomyrkyllä, ettei nyt ainakaan ennen  juhannusta ala rikkaruohot sieltä alta kasvaa.

Vanhat tontilta kaadetut puhelin- / sähköpylväät pääsivät pätkittyinä terassin perustuksiksi. Vatupassia ei käytetty, tämä tehtiin silmämääräisesti suoraan. Tuli ihan suoraan. Usko pois!

Ja sitten vanhat terassilevyt pöllien päälle. TÄSSÄ vaiheessa piti hieman käyttää taiteellista vapautta ja kakkoskakkosta aina sopiviin väleihin, että se rakennelma saatiin suoraan. Vielä kun sen naulaa noihin pölleihin kiinni, niin kestää vaikka tanssisi päällä. Ja siis - tämä on saunan terassi. Jos se nyt sattuisi hieman olemaan vino, niin tuskin se niin vino on että juoma lasista läikkyy.

 Voilá! Valmista tuli! Ja kuten huomaatte, niin myös ympäristö alkaa siisitiytyä. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Puutarhasuunnittelijamme on ideoinut tähän tilaan myös kivigrillin (ihan OMISTA kivistä!), nurmikkoa, marjapensaita, heinäseipäitä ja pientä kivipengerrystä. Runsaista riippuvista puutarhoista puhumattakaan...

On se soma. Kun pohjatyöt on tehty hyvin, niin mikäpä on terassia rakennella. Eikä rikkaruohot ehkä ihan heti yletä terassin tasolle. Siniset tuolit muistuttavat ajastamme "kotona Kreikassa".

 

 "Äiti, kato täällä on mato!"

Terassin avajaisia vietettiin viime viikonloppuna, heti kummityttö S:n lakkiaisten jälkeen. Tarjolla oli makkaraa, maissia, kanaa, hodareita, salaattia, tzatzikia (kotona Kreikassa!) plus normaalit ruokajuomat. Mukaa oli myös runsaasti hyttysiä - niiden olemassaolon oli jo unohtanut...

Semmoista täällä. Miten muiden kesän alku on sujunut? Seuraavaksi se grilli ja muu saunan ympäryksen siistiminen.

- Lady of the house